Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

JÄRVINEITO HERÄÄ HENKIIN LAHTELAISESSA ATELJEESSA

 

Pienen Järvineidon pienoismalli silikonimassan peitossa.Pienen Järvineidon pienoismalli silikonimassan peitossa.

 

 

Pienen Järvineidon toteuttaja, kuvanveistäjä Reijo Huttu on monenlaisten aiheiden taitaja. Taiteilijan tunnetuimpiin töihin lukeutuvat esimerkiksi Jari Litmasta esittävä Litti-patsas ja sotainvalidien puolisoiden kunniaksi Lahden Sairaalanmäelle pystytetty Vuosien tuki -teos. Nyt Huttu tarttuu kuitenkin hieman mielikuvituksellisempaan malliin.

- Järvineidolle tulee  merenneidon pyrstö. Tarkistan vielä mittasuhteita, ja leikkaan siluettihahmon, jonka kanssa käyn Talasvuorella mallailemassa, hän kertoo.

Taiteilija on vieraillut Kettujärven näköalakalliolla aiemminkin, ja on patsaan tulevasta paikasta silminnähden vaikuttunut.

- Se on tosi upea paikka ja veistos sopii sinne hyvin. Sieltä kallion päältä se neito sitten tähystelee.

 

Kammiotyöskentelystä päivänvaloon

Kuvanveisto on tavallisesti eräänlaista kammiotyöskentelyä, ja suuri yleisö näkee patsaan monesti ensi kertaa vasta paljastustilaisuudessa. Pienen Järvineidon kohdalla työprosessi on kuitenkin avoin, ja sitä seurataan vaihe vaiheelta.

- Nyt levitän pienoismallin päälle silikonia kerroksittain. Kerrosten annetaan kuivua, ja sitten lisätään uusia päälle. Silikonin jälkeen tehdään tukimuotti kipsistä, Huttu valottaa työn kulkua.

Plastoliinimalli on jo lähellä lopullisen patsaan muotoa, mutta yksityiskohdat saattavat vielä tarkentua. Myös teoksen materiaali riippuu Mesenaatti-kampanjaan osallistuvien taiteenystävien määrästä. Vaihtoehtoina ovat pronssijauhe-hartsi-seos tai pelkkä pronssi.

- Pohdin vielä muotoilisinko Järvineidon kaulaan helminauhan, jossa olisi sata helmeä Suomen 100-vuotisjuhlaan viitaten, Huttu puntaroi.

Taiteilija kertoo, että veistämisen ja valamisen työtavat ovat ikiaikaista käsityö- ja taideperinnettä. Esimerkiksi pronssista on työstetty esineitä ja patsaita jo muinaisina aikoina.

- Jos pronssin kanssa työskennellään,  tarvitaan 1300 asteen kuumuus, kun aletaan valaa muotteihin. Siinäkin on monta vaihetta. Umpeen ei voi valaa, muuten syntyy halkeamia.

 

Reijo Huttu tutkii Järvineidon luonnoksia.Reijo Huttu tutkii Järvineidon luonnoksia.

 

Sadunomaiset merenneidot

Pieni Järvineito on teoksena ylistys Suomen ainutlaatuiselle järviluonnolle ja Kymijoelle. Luonto onkin maaseudulla lapsuutensa viettäneelle Reijo Hutulle tuttu ympäristö ja innoituksen lähde.

- Minulla on ollut hyvin vahva luontosuhde kautta aikojen. Harrastan vaellusta ja metsässä liikkumista. Marjastan myös paljon syksyisin. Ihailen luontoa ja kauniita maisemia.

Monet Suomessa vierailevat matkailijat pitävätkin suomalaista luontoa sadunomaisena, ja siksi satumaisuus on osa myös Pientä Järvineitoa. Merenneitoaihe puhuttelee ihmisiä ympäri maailman. Tämä voidaan nähdä Kööpenhaminan satamassa sijaitsevassa Pieni Merenneito -veistoksessa, ja hieman samoille vesille sijoittuu Kanadan Vancouverissa  majaansa pitävä Tyttö märkäpuvussa -patsaskin. Järvineito pääsee siis hyvään seuraan kansainvälisenä kulttuurinähtävyytenä.

- Tämä on hieno jatkumo, Huttu toteaa.