Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

MITÄ ON VEISTOKSEN PELLITYS?

 

Pienen Järvineidon toteuttava  taiteilija Reijo Huttu vihki maaliskuussa ateljeellaan kiinnostuneita kurssilaisia kuvanveiston saloihin. Kurssille osallistuneet toteuttivat savesta itse ideoimansa pienikokoiset patsaat, joista valettiin muotin avulla kipsiversiot. Työtapa oli siis sama kuin esimerkiksi Järvineidon pienoismallin kohdalla.

- Lapsena tein pieniä veistoksia juuston kuorivahasta. Lisäksi etsin ulkoa sopivaa luonnonsavea, Huttu kertoo jo varhain heränneistä kuvanveistotaipumuksistaan.

Veistokurssi on osalle paikallaolijoista ensimmäinen kosketus aiheeseen. Pitkään veistosten parissa työskennellyt opettaja lukee silti myös itsensä oppijoiden joukkoon.

- Koskaan ei ole valmis kuvanveistäjä tai taiteilija. Aina on kehittämisen varaa, hän toteaa.

 

 
Kurssilaiset aloittavat veistoksen muotoilun rautalankarungosta, jonka päälle aletaan muovata lopullista muotoa savesta. Jaakko Melantie työstää pienikokoista pöllöhahmoa keskittyneesti.

- Katsoin etukäteen vähän pöllönkuvia malliksi veistosta varten. Hyvin tämä on sujunut, hän kertoo hymyillen.

Vajaassa parissa tunnissa Melantie onkin saanut aikaan lähes valmiin pöllöhahmon muottivaihetta varten. Reijo Huttu opastaa prosessin etenemistä vaihe vaiheelta. Ensin tehdään avaussauma metallinpaloista.

- Tässä tapauksessa nämä ovat entisiä Etelä-Suomen Sanomien painolevyjä, Huttu sanoo, näyttäen ohuita pellinpaloja.

 

 

Paloista tehdään veistoksen ympäri ulottuva jono, jonka kohdalta muotti pystytään myöhemmin avaamaan. Sen jälkeen sekoitetaan kipsijauhe ja vesi kulhossa, jota aletaan latoa pellitetyn saviveistoksen päälle. Näin saadaan aikaan kipsimuotti.

- Viikon päästä sitten nakutellaan veistos ulos kipsimuotista, Huttu kertoo.